Tiede on todiste Luojajumalasta!01.11.2014 MIKSI TIEDE YLEENSÄKÄÄN TOIMII? Ateistit ja evolutionistit kärttävät kreationisteilta tieteellistä todistetta Luojajumalasta - itse asiassa tällöin he jo itse antavat epäsuoran vastauksen siihen mitä kysyvät sillä tiede on todiste Luojajumalasta. Tieteen tulee perustua havaintoon joka voidaan kokeellisesti testata ja toistaa. Jotta voidaan puhua tiedosta tulee tieteen käsitellä asioita ja tapahtumia jotka ovat aina todennettavissa eli toistettavissa ja jotka ovat riippumattomia havainnoitsijasta. Havainnot ja kokeet ovat tieteen perusta kun tieteellä pyritään tarkoittamaan tietoa. Tiede perustuu havainnoille joita voidaan kokeellisesti testata ja toistaa. On joitain keskeisiä piirteitä jotka tekevät tieteen mahdolliseksi. Tieteellinen tutkimus ei voi toimia ellei ihmisen havainnot ja järki ole luotettavia. Ilman tätä luottamusta koko tieteellinen tutkimus romahtaa vaille perustaa. Mikä tekee kokeellisista havainnoista luotettavia ja todellisuutta vastaavia? Miksi voimme luottaa siihen että se mitä havaitsemme on totta ja todellisuutta? Tieteenfilosofi Tapio Puolimatka kiteyttää vastauksen tähän kysymykseen seuraavasti kirjassaan - "viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa" s,77,97,159: (lainaus kursiivilla) - "Ainoa riittävä perusta tälle luottamukselle on usko siihen, että on olemassa Luoja, joka on suunnitellut ja rakentanut älylliset kykymme niin, että ne antavat meille luotettavaa tietoa maailmasta. Oppi luomisesta antaa perustan luottaa järkemme ja havaintojemme tarjoamaan tietoon. Sama Jumala on luonut sekä ihmismielen että maailman, josta ihmismieli etsii tietoa. Tieteellinen tutkimus on riippuvainen Jumalan ilmoituksesta, koska tiede ei pääse edes alkuun ilman uskoa älyllisten kykyjen luotettavuuteen, jota taas ei voida perustella ilman Jumalaa. Tästä syystä oletus neutraalista tieteestä on epäkriittinen, koska voidakseen perustella luottamuksensa havaintojen ja järjen luotettavuuteen tiede joutuu turvautumaan Jumalan ilmoitukseen. Ajatus ateistisesta tieteestä on sikäli ongelmallinen, että ateistinen oletus maailmankaikkeuden alusta ja kehityksestä ei tarjoa perusteita luottaa havaintoihin ja järkeen: jos ihmisen järki ja havainnot ovat kehittyneet ohjaamattoman luonnollisen prosessin tuloksena ilman älyllistä ohjausta, ei ole syytä luottaa niiden luotettavuuteen. Aikamme naturalistit lainaavat kristinuskosta käsityksen ihmisen järjellisyydestä, tahdon vapaudesta ja moraalista, jotka ovat aivan erilaisia kuin mihin darwinistinen materialismi antaisi luvan uskoa. Jos ihmisjärki on luonnonvalinnan tuote, sen tuottamia uskomuksia ei voida pitää luotettavina, koska luonnonvalinta ei ole kiinnostunut uskomusten totuudesta vaan ainoastaan käyttäytymisestä. Luonnonvalinta ei takaa älyllisten kykyjen luotettavuutta, koska luonnonvalinta ei kohdistu uskomusten sisältöön vaan käyttäytymiseen. Niinpä uskomusten sisällöt voivat olla systemaattisesti harhaanjohtavia ja toiminta voi silti ohjautua niin, että eliö säilyy hengissä. Tämä johtuu siitä, että naturalistisen käsityksen mukaan käyttäytymistä eivät ohjaa uskomusten sisällöt vaan aivojen hermosolujen sähkökemialliset reaktiot, jotka ovat uskomusten biologisena perustana. Jos ihmistä ei ole luotu Jumalan kuvaksi ja hän on kehittynyt ohjaamattoman ja suunnittelemattoman evoluution tuloksena, ei ole syytä olettaa ihmisen älyllisten kykyjen kehittyneen luotettaviksi. Koska uskomusten sisällöllä ei naturalismin mukaan ole eloonjäämisarvoa, evoluution seurauksena ihmisen uskomukset voivat olla tosia, mutta yhtä hyvin ne voivat olla epätosia. Niinpä naturalistilla ei ole perusteita luottaa uskomuksiinsa. Koska naturalismi on yksi hänen uskomuksistaan, hänellä ei ole perusteita luottaa naturalismiin."
JOHTOPÄÄTÖS Tiede vaatii taustaoletuksia joita ei ole järkevää ja loogista selittää materialismin pohjalta. Esimerkiksi jos materialismi olisi totta niin ajatus olisi vain aivojen seurausta kemian laeista. Mikäli tämä olisi totta niin kukaan ei voisi tulla vapaasti mihinkään johtopäätökseen vaan kaikki johtopäätökset olisivat vain seurausta aivokemian vaikutuksesta. Jos materialistit olisivat oikeassa he eivät voisi edes vaikuttaa siihen mitä uskovat ja tämä tekisi tieteen harjoittamisen mahdottomaksi. Kristillinen maailmankuva tarjoaa lähtöoletukset jotta tiede voi yleensäkään toimia sillä usko siihen että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi johtaa loogisen johtopäätöksen mukaan luottamukseen että Luoja on antanut luodulleen ihmiselle järjen ja kyvyn ymmärtää ja tutkia Luojajumalan luomaa maailmaa ja sen toimintaa. Koska ihminen voi tehdä kokeellistä tiedettä niin se tarkoittaa että universumi ei ole sokean sattuman "virhekertymä" vaan universumi on järjestäytynyt ja siksi siitä voidaan saada kokeellisesti toistettavaa merkityksellistä tietoa sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan järjestyksen Jumala (1.Kor. 14:33). Päämäärätön sattuma saa aikaan vain epäjärjestystä ei merkityksellistä järjestystä ja lainalaisuuksia. Eräs tieteen perustehtävistä on johtaa lakeja jotka tuottavat ennustettavissa olevia tuloksia. Tämä on mahdollista ainoastaan siksi että maailmankaikkeus on järjestäytynyt. Päämäärätön sattuma ja räjähdys eivät tuota merkityksellistä järjestystä vaan järjestys on aina johdettavissa älykkyyteen. Tiede voi toimia siksi että "Äly" on tehnyt maailmankaikkeuden ja siksi ihminen pystyy siitä Jumalan kuvaksi luotuna olentona saamaan tietoa - sillä tieto on aina johdettavissa älykkyyteen. Tiede voi toimia vain jos universumi on järjestäytynyt ja säädetty ja ihminen pystyy luottamaan tähän järjestykseen ja lainalaisuuteen sekä siihen että havainnot antavat luotettavaa tietoa todellisuudesta (1+1=2 eikä 3). Tämän vuoksi tiede on mahdollista vain jos Raamatun Luojajumala on luonut maailman ja ihmisen omaksi kuvakseensa - tämän vuoksi tiede on jo itsessään todiste Luojajumalasta. LÄHTEET: Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa Saulus-Lähetys / T.T |
