Avioliitto ja tasa-arvo

Share |
31.01.2017

Jos tasa-arvon nimissä poistetaan avioliittolaista sukupuolikriteeri määräävänä tekijänä, jonka perusteella perinteinen avioliittolaki rajautuu kahden vastakkaisen sukupuolen väliseksi liitoksi (koska sukupuolia on vain kaksi), niin miksi tasa-arvon nimissä tasa-arvoinen avioliittolaki pitäisi rajata vain kahden henkilön rakkaussuhteeksi? Eikö tasa-arvon nimissä useampienkin ihmisten keskinäinen rakkaussuhde (moniavioisuus) kuuluisi tasa-arvoiseen avioliittolakiin? Jos ei, niin millä perusteella heidän rakkaussuhdettaan voi syrjiä, niin etteivät he voi solmia tasa-arvoista avioliittoa? Eikö tasa-arvon tulisi koskea yhtä lailla kaikkia rakkaussuhteita?

Jos tasa-arvo otetaan määrääväksi tekijäksi avioliittolaissa ihmisten rakkaussuhteiden välillä, niin eikö tasa-arvon nimissä toisiaan rakastavien veljen ja siskonkin tulisi niin halutessaan saada solmia tasa-arvoinen avioliitto? Mitä tasa-arvoa se on, jos lainsäätäjä syrjii heidän keskinäistä rakkaussuhdettaan?

Tai miksi tasa-arvon nimissä 40 vuotias mies ja 14 vuotias tyttö eivät saisi solmia tasa-arvoista avioliittoa, jos he rakastavat toisiaan ja haluavat keskinäiseen liittosuhteeseen?

Pontti on siinä, että jos tasa-arvo ihmisten välisissä rakkaussuhteissa otetaan avioliiton määrääväksi tekijäksi, niin se ei ole silloin mitään tasa-arvoa, että tämä tasa-arvoiseksi avioliitoksi kutsuttu laki koskisi vain kahden täysi-ikäisen (ei lähisukulaisten) välisiä suhteita. Nyt tasa-arvoinen avioliittolaki kuitenkin syrjii, niin moniavioisuuteen, sisarliittoihin kuin alaikäistenkin rakkaussuhteita. Miksi näin, jos kyseessä sanotaan kerran olevan tasa-arvoinen laki? Miksi kaikki rakkaussuhteet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, uuden tasa-arvoisen avioliittolain suhteen? Miksi käsitettä tasa-arvo ei käytetä tasa-arvoisesti uudessa avioliittolainsäädännössä?

Missä on siis uuden tasa-arvoisen avioliittolain johdonmukaisuus, kun se rajaa lain koskemaan tasa-arvon nimissä vain kahta täysi ikäistä (ei lähisukulaista) ihmistä? Missä tulee olemaan tämän uuden tasa-arvoisen avioliittolain vakaus, kun edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat ihmiset tulevat tasa-arvon nimissä tulevaisuudessa vaatimaan oikeutta avioliittoon? Missä on tämän uuden tasa-arvoisen avioliittolain ennustettavuus, kun tasa-arvo ihmisten rakkaussuhteiden välillä on nostettu määrääväksi tekijäksi? Sitä ei ole, koska todellisen tasa-arvon nimissä tasa-arvon tulisi koskea kaikkia rakkaussuhteita suhteessa avioliittolakiin.

On selvää, että uusi avioliittolaki rappeuttaa lainsäädännöltä johdonmukaisuuden, vakauden ja ennustettavuuden. Sen sijaan perinteinen ”aito avioliitto” nimenomaan turvasi, niin johdonmukaisuuden, vakauden kuin ennustettavuudenkin, koska siinä määräävänä tekijänä ei ole tasa-arvo kaikkien rakkaussuhteiden välillä, vaan aikuisen miehen ja naisen (ei lähisukulaisten) välinen rakkaussuhde. Perinteinen avioliitolaki on myös oikeasti tasa-arvoinen, koska jokainen ihminen voi solmia sen kunhan täyttää avioliittoon vaaditut kriteerit, niin kuin YK:n ihmisoikeuksien julistus viittaa artikla 16:ssa:

  • ”Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on, ilman mitään rodullisia, kansallisia tai uskonnollisia rajoituksia, oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Heille kuuluvat yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkautuessa.”


Perinteinen avioliittolaki on juridisessa mielessä tasa-arvoinen kaikille, jotka täyttävät avioliiton edellytykset, niin kuin YK:n ihmisoikeusjulistus asian selkeästi myös toteaa. Jokainen ihminen seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta on täysin yhtä tasa-arvoinen perinteisen avioliittolain edessä. Täten esimerkiksi itsensä homoseksuaaliksi tunteva ihminen voi halutessaan solmia avioliiton täsmälleen samoilla edellytyksillä kuin kaikki muutkin. Eli vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, täysi-ikäisenä eikä puoliso saa olla lähisukulainen. Nämä perinteisen avioliittolain säännöt ovat juridisessa mielessä tasa-arvoiset suhteessa kaikkiin ihmisiin.

Jos näistä säännöistä poistetaan tasa-arvon nimissä kaikista määräävin tekijä, kahden vastakkaisen sukupuolen välisenä liittona ja muutetaan se kahden henkilön liitoksi, niin koko käsite avioliitto on avattu ja muutettu rakenteellisesti, sillä perinteisen avioliiton rakenne perustui nimenomaan kahden vastakkaisen sukupuolen väliseen suhteeseen. Kun perinteisen avioliittolain määräävin tekijä on tasa-arvon nimissä muutettu kahden henkilön suhteeksi, niin on kyseessä täysin eri instituutio rakenteellisesti ja miksi tällöin ei tämä sama tasa-arvo koske kaikkia rakkaussuhteita tasa-arvoisesti, niin kuin sellaisessa instituutiossa, jonka sanotaan olevan tasa-arvoinen suhteessa ihmisten rakkaussuhteisiin tulisi koskea?

Säännöt ja lait on asetettu palvelemaan tarkoitusta ja merkitystä. Niiden onkin tarkoitus syrjiä joitain mielipiteitä ja haluja, koska niiden tarkoitus on ilmaista tiettyä merkitystä. Lain tehtävä on, osoittaa, rajata ja linjata asian luonne ja tarkoitus. Se, että laki rajaa sen vastaiset mieltymykset ja halut sen ulkopuolelle syrjii tietysti aina jotakin näkökantaa, mutta kyse onkin siitä mitkä syrjimisen tavat, ovat oikeudenmukaisia. Laki on asetettu useissa tapauksissa ihmisten suojaksi, sellaisia asioita vastaan, joita pidetään väärinä ja vahingollisina.

Laki tietysti syrjii silloin niitä ihmisiä, jotka ovat mieltyneet noihin lainvastaisiin asioihin, kyse on kuitenkin siitä mitkä lait ja täten syrjimisen tavat ovat oikeudenmukaisia. Laki syrjii aina jotakin näkökulmaa, koska muuten se ei olisi edes laki. Jos avioliittolaki avataan tasa-arvon nimissä, niin se johdonmukaisesti tarkoittaisi tasa-arvoista mahdollisuutta kaikille rakkaussuhteille avioliittoon. Tasa-arvo kaataa johdonmukaisesti ajateltuna kaikki raja-aidat ja silloin tulisi kaikkien näkemykset avioliitosta hyväksyä, olivatpa ne kuinka outoja ja perverssejä tahansa. Tämän vuoksi perinteisen avioliittolain avaaminen tasa-arvon nimissä on todella väärin ja vaarallista.

Kun sukupuolikriteeri poistetaan avioliittolaista määräävänä tekijänä, niin se avaa periaatteessa kaikenlaisille rakkaussuhteille tien avioliittoon tasa-arvon nimissä, kunhan tasa-arvon kannattajat alkavat vain tulkita kannattamaansa lakia johdonmukaisesti. Tasa-arvoinen avioliittolaki avaa rakenteensa puolesta ovet sellaisille rakkaussuhteille, joita nykyään vielä Suomessa kauhistutaan. Tämän vuoksi tasa-arvoisen avioliiton kannattajat eivät pyrikään tulkitsemaan heidän lakiaan johdonmukaisesti, koska se paljastaisi heti sen, kuinka uuden tasa-arvoisen avioliittolain rakenne avaa myös ovet kaikelle sille, mitä suuri yleisö pitää tänään vielä perverssinä.

***

Kansalaisaloite avioliittolain muutoksen kumoamiseksi on tällä hetkellä perustuslakivaliokunnassa, joka jatkaa sen käsittelyä helmikuussa. Juuri nyt on aika vaikuttaa aloitteen menestymiseksi ja ottaa yhteyttä päättäjiin - Suomen seuraavat 100 vuotta? Vaikuta nyt!

Saulus-Lähetys / T.T

24.02.2017Kaikki ihmiset ovat maailmankatsomukseltaan uskovaisia
31.01.2017Avioliitto ja tasa-arvo
28.01.2017Lähimmäisenrakkauden tähden kristittyjen ei tule tukea sukupuolineutraalia avioliittolakia
04.01.2017Sekulaarien tiedemiesten itsepetos
20.12.2016Älä halveksu Herran kuninkuutta
06.11.2016Kristuksen mielenlaatu ja ylöstempaus
24.10.2016Maailman top-ten kemisti torppaa evoluutioteorian
18.10.2016Evoluutiotiedemiesten data tukee Raamatun Aadamia ja Eevaa
05.10.2016Herra sitoo särjetyt sydämet
30.09.2016Alkuräjähdysteoria VS Raamattu

Siirry arkistoon »