TUTKIMUS: kumpi uskonto (kristinusko vai islam) on pyhien kirjojensa mukaan väkivaltaisempi

Share |
11.02.2016

koran.jpg

Iltalehdessä oli artikkeli –  ”Uusi tutkimus paljastaa - Raamattu on väkivaltaisempi kuin Koraani”. Artikkelissa sanotaan; ”Ohjelmistoinsinööri Tom Anderson halusi selvittää kumpi uskonto on pyhien kirjojensa mukaan väkivaltaisempi. Tutkija analysoi kristinuskon ja islamin pyhät kirjat. Raamatussa on huomattavasti enemmän tappamista ja tuhoa kuin Koraanissa.

Tämä tutkimus on jälleen osoitus siitä miten koulutetuista ihmisistä kuten ohjelmistoinsinööristä voi tulla täysin epäjohdonmukainen kun hän on tekemisissä Jumalan sanan kanssa. Tämä ilmiö on todella yleinen akateemisessa maailmassa. Lukeneista ja koulutetuista ihmisistä tulee täysin epäjohdonmukaisia ja jopa ”tyhmiä” kun he arvioivat Raamattua. Mistä tämä johtuu? No se johtuu siitä että Raamattu on todellakin Jumalan sanaa joka on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija (Hebr.4:12). Ja tätä niin monet ihmiset eivät halua suvaita omien itsekkäiden etupyyteidensä tähden. Siksi he eivät yksinkertaisesti voi kohdata Raamatun sanaa johdonmukaisesti vaan heidän täytyy ”heittäytyä” tyhmiksi Jumalan sanan edessä jotta heillä olisi jotain millä puolustautua. Akateemisen maailman (viisaiden ja lukeneiden ihmisten) epäjohdonmukaisuus Raamatun suhteen kertoo siitä että Raamattu on todella Jumalan sanaa joka vaikuttaa jokaisen ihmisen syvimpiä ajatuksia myöten (ominaisuus joka voi olla vain Jumalan sanalla).

Katsotaanpa sitten tätä iltalehden artikkelin epäjohdonmukaisuutta. Se että Raamatussa kuvattaisiin enemmän väkivaltaa ei johda automaattisesti siihen että kristinusko olisi islamia väkivaltaisempi. Sillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Sillä Raamattu on ennen kaikkea ihmiskunnan varhaishistorian historiankirja. Raamattu kertoo ihmiskunnan eri vaiheista lähtien ensimmäisestä ihmisestä Aadamista – läpi vedenpaisumuksen, Baabelin ja ihmiskunnan jakautumisesta, ”juutalaisen kansan” pakkosiirtolaisuuteen Egyptiin ja sieltä paluun Israeliin ja juutalaisten erottautumisesta Jumalan valittuna kansana. Nämä pääkohdat sisältyvät vanhaan testamenttiin. Vanha testamentti sisältää historiallista kerrontaa siitä millainen ihmiskunnan varhaishistoria on ollut. Se että ihmiset ovat tehneet pahoja ja väkivaltaisia asioita historiansa eri vaiheissa ei tietenkään tarkoita sitä että kristinusko opettaisi väkivaltaan näiden tapahtumien tähden.

Eivät nämä ihmiset olleet kristittyjä jotka tekivät pahoja ja väkivaltaisia asioita vanhan testamentin aikoihin. Itseasiassa kaikista väkivaltaisempia tekoja vanhan testamentin mukaan tekivät ne ihmiset jotka olivat luopuneet Raamatun Jumalan tuntemisesta jumalattomuuteen. Kun Israelin kansa lähti Egyptin pakkosiirtolaisuudesta niin Egyptissä ja Kanaanin maassa (nykyinen Israel) ihmiset elivät täysin jumalattomasti. Jumala kielsi Israelilaisia tekemästä niin kuin Egyptissä ja Kanaanin maassa jumalattomat tekivät (3.Moos.18:3). Nämä jumalattomat ihmiset tekivät muun muassa seuraavaa; He harjoittivat kaikenlaista huoruutta jossa seksuaalisuutta harjoitettiin niin isien, äitien, samaa sukupuolta olevien kuin eläintenkin kanssa (3.Moos.18 luku). He antoivat myös lapsiansa poltettaviksi epäjumala Molokille (3.Moos.20 luku). Toisin sanoen nämä jumalattomat kansat tekivät kauheita asioita he harjoittivat kaikenlaisia mahdollisia perversioita ja tappoivat omia lapsiaan uhrilahjoina epäjumalille. Nämä olivat ihmisiä jotka olivat hylänneet Raamatun Herra Jumalan tuntemisen ja elivät siksi täysin vastoin Herra Jumalan tahtoa ja käskyjä. Herra Jumala kielsi ettei Israelin kansa saanut tehdä samoin kuin nämä kansat tekivät. Herra Jumala sääti myös tarkat säännöt (Mooseksen lain) jotta Israelin kansa erottautuisi noista jumalattomista kansoista jotka elivät täydellisessä pahuudessa ja jumalattomuudessa.

Lisäksi ainoat kerrat kun Herra Jumala käski Israelin kansan hävittää vihollisen koski se näitä Kanaanin maalla asuvia jumalattomia kansoja jotka Herra Jumala halusi tuhota heidän jumalattomuutensa ja pahuutensa tähden (5.Moos.9:1-5). Herra Jumala ei määrännyt Israelin kansaa valloittamaan koko maailmaa itsellensä vaan ainoastaan Kanaanin maan jonka Herra Jumala oli luvannut Israelin kansalle. Vanhan testamentin sotaan kehottavat käskyt suhteessa Israelin kansaan koskivat siis ainoastaan niitä kansoja kohtaan jotka elivät Kanaanin maassa täydellisessä pahuudessa ja epäjumalanpalveluksessa. Jumala ei siis kehottanut vanhan testamentin Israelin kansaa valloittamaan maailmaa ja surmaamaan viattomia vaan ainoastaan valloittamaan maan jonka Luoja oli heille luvannut ja surmaamaan siellä olevat ihmiset jotka elivät täydellisessä pahuudessa. Vanhan testamentin Israelin kansan sotakäskyt rajoittuvat siis hyvin pienelle alueelle.

Eikä vanhan testamentin Israelin kansa edusta kristinuskoa ja siksi heidän teot tai kenenkään teot ennen kristinuskon syntymistä kerro siitä mitä kristinusko opettaa. Ja siksi on epäjohdonmukaista esittää vanhan testamentin väkivalta kohtia todisteena kun vertaillaan kristinuskon ja islamin väkivaltaisuutta. Kristinusko perustuu uuden testamentin ilmoitukseen Herrasta Jeesuksesta ja Hänen seuraamisestaan. Jeesuksen teot ja elämä ovat kristinuskon perusta. Mikäli kristinuskosta halutaan löytää väkivaltaisuutta niin se tulisi löytää ja perustella Jeesuksen teoilla.

Sen sijaan Koraani ei ole ihmiskunnan varhaishistoriankirja vaan Muhammadin käskyjä muslimeille. Koska Koraani ei ole ihmiskunnan varhaishistoriankirja vaan Muhammadin ohjekirja muslimeille niin siksi se ei tietenkään voi sisältää ihmiskunnan varhaishistoriassa tehtyjä väkivaltaisuuksia. Tämän vuoksi koraanista ei löydy niin paljon väkivaltaa kuin Raamatusta. Eikä siitä voi löytyä koska se edustaa täysin erilajin kirjallisuutta – se on ohjekirja eikä historiankirja.

Sen sijaan jos muslimit saisivat toteutettua Muhammadin koraaniin kirjoittamat ohjeet täydessä laajuudessaan ja meillä olisi aikakone jolla voisimme mennä tulevaisuuteen katsomaan näitä tuloksia niin Islam olisi silloin valloittanut koko maailman sharialain alaisuuteen. Ja kaikki kansat jotka eivät olisi alistuneet sharialain alaisuuteen olisi tapettu. Joten itseasiassa tämä muslimien ohjekirja johtaa paljon suurempaan väkivaltaisuuteen kuin mitä Raamattu historiankirjana ilmoittaa mikäli muslimit saavat toteutettua ohjekirjansa ohjeet kaikessa laajuudessaan. Sillä Islamin sharialain mukaan maailma jakautuu kahteen alueeseen rauhan taloon (Dar al-Islam- Islamin talo) ja sodan taloon (Dar al-harb- sodan talo), Islamin alue ja sodan alue. Kaikki ei-muslimimaat kuuluvat sodan talo alueeseen, jossa tulisi käydä sotaa niin kauan kunnes alue on alistettu Islamin valtaan.

Eli kristinuskon ja islamin väkivaltaisuuksien vertaaminen ei onnistu niin että verrataan väkivaltaisia kohtia Raamatusta ja koraanista. Raamattu on ihmiskunnan varhaishistorian suurten linjojen historiankirja joka sisältää paljon kerrontaa ei-kristittyjen väkivaltaisista teoista. Koraani ei ole ihmiskunnan varhaishistoriankirja vaan Muhammadin ohjekirja muslimeille. Siksi se ei voi sisältää niin paljon muistiinpanoja ihmiskunnan varhaishistoriassa tapahtuneista väkivaltaisuuksista kuin kirja joka on ihmiskunnan varhaishistoriankirja eli Raamattu.

Jos todella haluamme verrata sitä kumpi usko kehottaa enemmän väkivaltaan kristinusko vai islam niin ainut tapa tehdä se on verrata näiden uskojen ”synnittömien” esikuvien esikuvallisia ohjeita ja tekoja. Nimittäin niin islamissa kuin kristinuskossakin on henkilö jossa näiden uskojen Jumalan tahto personalisoituu - tulee persoonaksi. Islamissa tämä persoona jossa Allahin tahto tulee täydellisesti esille on profeetta Muhammad - kristinuskossa tämä persoona on Jeesus Kristus. Joten kysymys islam versus kristinusko on todellisuudessa Muhammad versus Jeesus ja koska Muhammadissa personalisoituu Allahin tahto ja Jeesuksessa Raamatun Jumalan niin kaikista syvimmällä tasolla kyseessä on Allah versus Raamatun Herra Jumala.

Lyhyesti sanottuna Muhammad ohjeisti muslimeita jihadiin (pyhään sotaan) jonka tarkoitus oli valloittaa koko maailma islamille ja sharialain alaisuuteen. Muhammad kehoitti käyttämään väkivaltaa niitä kohtaan jotka eivät tahtoneet alistua islamille (Koraani 9:5). Jeesus sen sijaan ohjeisti omiaansa luopumaan kaikesta väkivallasta. Jeesus ei kehoittanut vastaamaan pahalla pahaan vaan rakastamaan jopa niitä jotka kristittyjä vihaavat, vainoavat ja vahingoittavat (Matt.5:44). 

Jeesus ei koskaan tappanut ketään ihmistä. Hän ei aloittanut sotia eikä sotinut ihmisiä vastaan. Hän ei käyttänyt koskaan väkivaltaa missään tilanteessa. Jeesuksella olisi ollut "super armeija" (Matt.26:53) käytössään koska vain mutta Hän ei sotinut ihmisiä vastaan vaan rakasti kaikkia ihmisiä rakkaina lähimmäisinään.

Jeesus käski seuraajiaansa laittamaan miekat tuppeen ja luopumaan kaikesta väkivallasta sekä kehoitti rakastamaan ja tekemään hyvää myös vihamiehille. Hän ei vastannut pahalla pahaan eikä herjattaessa herjannut takaisin ja kärsiessään ei Hän uhannut. Hän ei varastanut vaan käski avustaa köyhiä. Hän paransi sairaita - herätti kuolleita ja ajoi ulos riivaajia. Hän rukoili niiden edestä jotka Häntä vainosivat ja pahoinpitelivät ja antoi jopa anteeksi niille jotka Hänet murhasivat.

Ja kaikista tärkein Jeesus rakasti niin jokaista maailman ihmistä että antoi Henkensä jokaisen maailman ihmisen syntien edestä. Hän koki synnin palkan kuoleman ja tuonelan jokaisen ihmisen edestä. Hän otti meidän kaikkien pahat teot päällensä jotta meille ei luettaisi syyksi pahoja tekojamme vaan saisimme anteeksi ja armahduksen Jumalan edessä viimeisellä tuomiolla uskosta Häneen. Herran Jeesuksen käytöksestä voimme nähdä kristinuskon todellisen ja syvimmän luonteen - se on pyyteetön rakkaus jokaista ihmistä kohtaan henkilöön katsomatta. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa ja tämä toteutui täydellisesti Jeesuksessa.

Jos kristitty toimii lähimmäisiään kohtaan vastoin Jeesuksen esikuvallista elämää niin silloin kristitty toimii vastoin kristinuskon luonnetta. Tämä on tärkeää ymmärtää. Kristittykin voi toimia väärin ja tehdä sellaisia tekoja joita kulttuurimme paheksuu ja jotka ovat Jeesusta vastaan mutta silloin hän ei teoissaan seuraa enään Jeesuksen esimerkkiä. Kristinuskon luonne ei opeta tekemään pahaa kenellekkään lähimmäiselle vaan se opettaa rakastamaan kaikkia ihmisiä rakkaina lähimmäisinä - myös heitä jotka kristittyjä vihaavat, vainoavat ja vahingoittavat. Herra Jeesus on kristinuskon luonteen absoluuttinen mittari - eikä valtaenemmistö itseään kristityiksi kutsuvista jotka eivät seuraa tarkasti Herraa Jeesusta.

Joten kun haluamme todellisuudessa verrata kristinuskon ja islamin väkivaltaisuutta tulisi meidän verrata Jeesuksen ja Muhammadin ohjeita sekä heidän tekojaan. Vain sitä kautta voimme nähdä todella kumpi usko on väkivaltaisempi. 

Saulus-Lähetys / T.T

30.03.2017Lapset ovat luonnostaan kreationisteja
05.03.2017Käsitys Jumalasta ohjaa kaikkien elämää: Perususkomukset
28.02.2017Jumalan armo on iankaikkinen
24.02.2017Kaikki ihmiset ovat maailmankatsomukseltaan uskovaisia
31.01.2017Avioliitto ja tasa-arvo
28.01.2017Lähimmäisenrakkauden tähden kristittyjen ei tule tukea sukupuolineutraalia avioliittolakia
04.01.2017Sekulaarien tiedemiesten itsepetos
20.12.2016Älä halveksu Herran kuninkuutta
06.11.2016Kristuksen mielenlaatu ja ylöstempaus
24.10.2016Maailman top-ten kemisti torppaa evoluutioteorian

Siirry arkistoon »